Yritysasiakkaan opas sähkönhankintaan
Sähkömarkkinoiden sanasto ja keskeiset käsitteet
Tässä oppaassa:
Mitä tämä opas sisältää?
Tämä opas käsittelee yritysten sähkönhankintaa, sähkömarkkinoiden toimintaa,
sähkön hinnan muodostumista, sähkön kilpailuttamista, suojausratkaisuja,
kulutusprofiileja, sähköjohdannaisia, kulutusjoustoa, alkuperätakuita,
PPA-sopimuksia sekä sähkömarkkinoiden keskeisiä osapuolia.
Sähkömarkkinat ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosien aikana. Hintavaihtelut,
suojausstrategiat, aluehintaerot, kulutusprofiilit ja erilaiset sopimusrakenteet
vaikuttavat yritysten energianhankinnan kokonaiskustannuksiin enemmän kuin koskaan aiemmin.
Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa yrityksiä ymmärtämään sähkömarkkinoiden keskeisiä
käsitteitä, sähkön hinnan muodostumista sekä erilaisia sähkönhankinnan vaihtoehtoja.
Opas toimii sekä sanastona että käytännönläheisenä johdatuksena yritysten sähkönhankintaan.
Sähkömarkkinoiden perusteet
Sähkön vähittäismarkkinat
Vähittäismarkkinoilla sähköä myydään loppukäyttäjille, kuten yrityksille,
julkisyhteisöille, taloyhtiöille ja kotitalouksille. Asiakas tekee sähkönmyyntisopimuksen valitsemansa sähkönmyyjän kanssa. Sähkönsiirrosta ja sähköverkon käytöstä maksetaan puolestaan paikalliselle verkkoyhtiölle. Sähkönmyynnin ja sähkönsiirron voi siten nähdä erillisinä kokonaisuuksina.
Sähkön tukkumarkkinat
Tukkumarkkinoilla sähköntuottajat, sähköyhtiöt, välittäjät ja suuret sähkönkäyttäjät
käyvät kauppaa sähköllä ennen sen toimittamista loppukäyttäjille. Yritysasiakkaan kannalta tukkumarkkinat ovat tärkeitä erityisesti siksi, että sähkönmyyjän hankintakustannukset ja riskienhallinta perustuvat pitkälti tukkumarkkinoiden hintoihin ja tuotteisiin.
Nord Pool
Nord Pool on Pohjoismaiden ja Baltian alueella toimiva sähköpörssi, jossa muodostuvat
fyysisen sähkökaupan markkinahinnat.
Päiväetukäteismarkkina (Day-Ahead)
Päiväetukäteismarkkinalla määritetään seuraavan vuorokauden jokaisen tunnin tai
markkina-aikayksikön sähkön hinta kysynnän ja tarjonnan perusteella.
Päivänsisäinen markkina (Intraday)
Intraday-markkinalla sähköä voidaan ostaa ja myydä vielä päiväetukäteismarkkinan
sulkeutumisen jälkeen lähempänä varsinaista toimitushetkeä. Päivänsisäinen kaupankäynti mahdollistaa esimerkiksi tuotanto- ja kulutusennusteiden muutoksiin reagoimisen sekä sähkönhankinnan tarkentamisen.
Sähkön hinnan muodostuminen
Spot-hinta
Spot-hinta tarkoittaa Nord Poolin päiväetukäteismarkkinalla muodostuvaa sähkön markkinahintaa. Nykyisin hinnat muodostuvat 15 minuutin markkina-aikayksiköille. Pörssisähkösopimuksissa asiakkaan energianhinta perustuu yleensä toteutuneisiin spot-hintoihin. Varttitaseympäristössä sähkön hinta muodostuu vuoden jokaiselle 15 minuutin jaksolle, eli yli 35 000 ajankohdalle vuodessa. Keskimääräinen markkinahinta ei kuitenkaan välttämättä vastaa asiakkaan toteutunutta energianhintaa. Lopulliseen hankintakustannukseen vaikuttaa myös se, mille tunneille ja varttijaksoille yrityksen sähkönkulutus ajoittuu. Kulutusprofiili on yksi keskeisimmistä sähkön hankintakustannuksiin vaikuttavista tekijöistä.
Systeemihinta
Systeemihinta on Pohjoismaiden yhteinen laskennallinen markkinahinta, joka muodostetaan ikään kuin tarjousalueiden välisiä siirtorajoituksia ei olisi. Systeemihintaa käytetään laajasti johdannaismarkkinoilla sekä suojausten vertailuhintana.
Aluehinta
Aluehinta kuvaa tietyn tarjousalueen, esimerkiksi Suomen, toteutunutta markkinahintaa. Suomen aluehinta voi poiketa systeemihinnasta esimerkiksi siirtokapasiteetin tai alueellisen tuotanto- ja kulutustasapainon vuoksi.
Aluehintaero
Aluehintaero tarkoittaa aluehinnan ja systeemihinnan välistä erotusta. Suomessa aluehintaeroa voidaan hallita erillisillä suojaustuotteilla.
Sähkön myyntimarginaali
Myyntimarginaali on sähkönmyyjän sähköenergiasta tai sen hankinnasta perimä hinnoittelukomponentti. Marginaali voi kattaa esimerkiksi:
- toimintakustannuksia
- riskienhallintaa
- katetta
Marginaali ilmoitetaan yleensä euroina megawattitunnilta (€/MWh) tai sentteinä kilowattitunnilta (snt/kWh).
Sähkönhankinnan yleisimmät sopimusmallit
Kiinteähintainen sopimus
Kiinteähintaisessa sopimuksessa sähkön energiahinta tai sovittu hintakomponentti määritetään etukäteen tietylle sopimuskaudelle.
Kiinteä hinta vähentää markkinahinnan vaihteluun liittyvää epävarmuutta, mutta samalla asiakas ei välttämättä hyödy markkinahinnan laskusta samalla tavalla kuin täysin markkinahintaan sidotussa sopimuksessa.
Pörssisähkösopimus
Pörssisähkösopimuksessa sähkön energian hinta perustuu spot-markkinan tunti- tai vartti-markkinahintaan. Yritysasiakkaan sopimuksessa markkinahinta voidaan määritellä esimerkiksi toteutuneen kulutuksen mukaan painotettuna spot-hintana.
Sopimukseen lisätään yleensä sähkönmyyjän marginaali sekä muut sopimuksen mukaiset kustannukset.
Portfoliosopimus
Portfoliosopimuksessa sähkön hankintaa suojataan useissa erissä ja eri ajankohtina.
Tavoitteena on hajauttaa hintakiinnityksiin liittyvää riskiä sen sijaan, että koko sopimusjakson hinta kiinnitettäisiin yhdellä kertaa.
Hybridimalli
Hybridimallissa osa sähkönhankinnasta suojataan etukäteen ja osa jätetään markkinahinnan varaan.
Hybridimallissa voidaan esimerkiksi yhdistää kiinteähintainen hankinta, markkinahintaan sidottu hankinta ja erikseen toteutettavat hintakiinnitykset.
Yrityksen sähkölaskun rakenne
Yritysasiakkaan sähkölasku muodostuu useista eri kustannuskomponenteista.
Pelkkä energian hinta muodostaa usein vain osan kokonaiskustannuksista.
Mistä yrityksen sähkölasku koostuu?
Yrityksen sähkölasku koostuu useista eri kustannuskomponenteista, joista sähköenergia on usein vain yksi osa kokonaisuutta. Kokonaiskustannuksiin vaikuttavat lisäksi muun muassa verkkopalvelut, verot, myyntimarginaalit sekä käyttöpaikan kulutus- ja teho-ominaisuudet. Sähkölaskun rakenteen ymmärtäminen auttaa arvioimaan kustannuksia kokonaisvaltaisesti ja tunnistamaan mahdollisia säästökohteita.
Energia
Energia on sähkönkulutuksesta maksettava osuus, jonka hinta määräytyy käytetyn sopimusmallin mukaisesti.
Myyntimarginaali
Myyntimarginaali on sähkönmyyjän perimä korvaus sähkön myyntiin liittyvistä palveluista,
kustannuksista ja riskeistä.
Aluehintaero
Aluehintaero kuvaa Suomen aluehinnan ja systeemihinnan välistä erotusta.
Profiilikustannus (profiilikulu)
Profiilikustannus kuvaa asiakkaan kulutusprofiilin vaikutusta sähkön hankintakustannuksiin.
Sähkönsiirto
Sähkönsiirtomaksu on paikallisen verkkoyhtiön perimä korvaus sähköverkon käytöstä ja ylläpidosta.
Tehomaksu
Tehomaksu perustuu käyttöpaikan ottamaan sähkötehoon tai mitattuihin tehopiikkeihin.
Kapasiteettimaksu
Kapasiteettimaksu määräytyy asiakkaan tarvitseman verkkokapasiteetin perusteella.
Sähkövero
Sähkön kulutuksesta perittävä valmistevero, joka koostuu energiaverosta ja huoltovarmuusmaksusta.
Huoltovarmuusmaksu
Sähköveroon sisältyvä maksu, jolla rahoitetaan Suomen huoltovarmuuden ylläpitämistä.
Arvonlisävero
Lakisääteinen vero, joka lisätään verollisiin kustannuksiin.
Sähkön hinnan suojaaminen käytännössä
Sähkön hinnan suojaaminen on keskeinen keino hallita markkinahintojen vaihteluun liittyvää riskiä. Suojausten avulla yritys voi parantaa kustannusten ennustettavuutta ja vähentää hintapiikkien vaikutusta liiketoimintaan. Tässä luvussa esitellään yleisimmät suojausmenetelmät sekä niiden merkitys yrityksen sähkönhankinnassa.
Miksi sähköä suojataan?
Sähkön hinnat voivat vaihdella voimakkaasti markkinatilanteen mukaan.
Suojaamisen tavoitteena on vähentää hintavaihteluiden aiheuttamaa epävarmuutta
sekä parantaa kustannusten ennakoitavuutta ja budjetointia.
Suojaamisen tarkoituksena ei ole ennustaa markkinoita täydellisesti,
vaan hallita hintariskiä.
Mitä sähköä suojataan?
Yritysasiakkaiden sähkönhankinnassa suojaus ei useimmiten tarkoita sitä,
että jokaiselle tulevalle kulutustunnille ostettaisiin vastaava määrä energiaa etukäteen.
Tyypillisesti suojaus tehdään tietylle tehovolyymille, joka kohdistuu
toimitusjakson jokaiselle tunnille samalla tavalla.
Suojausrakenne muistuttaa pitkälti tapaa, jolla sähköyhtiöt itse hallitsevat
markkinariskejään tukkumarkkinoilla.
Tehokiinnitys
Tehokiinnityksessä tietty määrä tehoa suojataan valitulle ajanjaksolle
ennalta sovittuun hintaan.
Esimerkkejä tehokiinnityksestä:
- 100 kW seuraavalle vuosineljännekselle
- 250 kW seuraavalle kalenterivuodelle
- Useita eri tehovolyymeja eri ajanjaksoille
Koska todellinen kulutus vaihtelee tunneittain, asiakkaan toteutunut kulutus
ei yleensä vastaa täydellisesti suojattua määrää.
Tämän vuoksi kulutusprofiili vaikuttaa edelleen lopullisiin hankintakustannuksiin.
Prosenttiperusteinen suojaus
Osa sähköyhtiöistä tarjoaa edelleen prosenttiperusteisia suojausmalleja
erityisesti pienemmille yritysasiakkaille.
Tällöin tietty osuus arvioidusta kulutuksesta suojataan, ja sähköyhtiö kantaa
tyypillisesti osan kulutusprofiiliin liittyvästä riskistä.
Tähän riskinkantoon liittyvät kustannukset sisältyvät yleensä tuotteen hinnoitteluun.
Systeemihinnan suojaus
Systeemihinta voidaan suojata erikseen tulevalle ajanjaksolle.
Systeemihintamarkkina on tyypillisesti sähkömarkkinoiden likvidein suojausmarkkina.
Aluehintaeron suojaus (EPAD)
Aluehintaero voidaan suojata erikseen EPAD-tuotteilla.
Tällöin voidaan hallita Suomen aluehinnan ja systeemihinnan välistä erotusta.
Suojausvaihtoehdot
Sopimusmallista riippuen asiakas voi mahdollisesti:
- Suojata systeemihinnan
- Suojata aluehintaeron
- Suojata molemmat
- Suojata ne osittain
- Jättää ne suojaamatta
Kaikki vaihtoehdot eivät kuitenkaan ole käytettävissä kaikille asiakkaille
tai kaikissa sopimuksissa.
Suojausmahdollisuuksiin vaikuttavat esimerkiksi:
- Sähkönmyyjän tarjoamat tuotteet
- Asiakkaan kulutusmäärä
- Hankintamalli
- Sopimusrakenne
Suojausaste
Suojausaste kertoo, kuinka suuri osa tulevasta sähkönhankinnasta
on jo hinnaltaan suojattu.
Esimerkiksi jos ensi vuoden arvioidusta sähkönhankinnasta
60 prosenttia on jo kiinnitetty, suojausaste on 60 prosenttia.
Johdannaiset ja riskienhallinta
Sähkömarkkinoilla johdannaisia käytetään laajasti hintariskien hallintaan ja tulevien kustannusten ennakoimiseen. Ne mahdollistavat sähkön hinnan suojaamisen eri aikajaksoille ilman, että sähköä tarvitsee ostaa fyysisesti etukäteen. Tässä luvussa käydään läpi sähköjohdannaisten keskeiset tuotteet ja niiden rooli markkinoilla.
Sähköjohdannainen
Sähköjohdannainen on rahoitusinstrumentti, jonka avulla sähkön hinnan vaihtelulta
voidaan suojautua tulevaisuudessa.
Sähköjohdannaisia käyttävät esimerkiksi sähköntuottajat,
sähköyhtiöt sekä suuret sähkönkäyttäjät.
Forward
Forward on sopimus tulevaisuudessa toimitettavan tai vertailtavan sähkömäärän hinnasta
ennalta sovitulle ajanjaksolle.
Futuuri
Futuuri on standardoitu johdannaissopimus, jonka markkina-arvo päivittyy
markkinahintojen muutosten mukaisesti koko sopimuskauden ajan.
Euronext Nord Pool Power Futures
Pohjoismaisten sähköjohdannaisten kaupankäynti tapahtuu Euronextin ylläpitämällä
markkinapaikalla.
Markkinoilla käydään kauppaa muun muassa systeemihintatuotteilla sekä
aluehintaeroa kuvaavilla EPAD-tuotteilla.
Euronext Clearing
Euronext Clearing toimii sähköjohdannaismarkkinoiden keskusvastapuolena
ja vastaa johdannaissopimusten selvityksestä.
Aiemmin vastaavasta toiminnasta vastasi Nasdaq Clearing, jonka pohjoismainen
sähköjohdannaisliiketoiminta siirtyi Euronextille vuonna 2026.
Profiilikustannus
Profiilikustannus on yksi yritysasiakkaiden sähkönhankinnan tärkeimmistä mutta usein vähiten tunnetuista kustannustekijöistä. Se kuvaa sitä, miten sähkönkulutuksen ajoittuminen vaikuttaa toteutuneeseen energian hintaan suhteessa markkinoiden keskihintaan. Kulutusprofiilin ymmärtäminen on tärkeää sekä kilpailutuksessa että sähkönhankinnan suunnittelussa.
Mikä on profiilikustannus?
Profiilikustannus kuvaa asiakkaan kulutuksen ajoittamisesta aiheutuvaa
kustannusvaikutusta suhteessa markkinoiden keskihintaan.
Profiilikustannuksesta käytetään myös termiä profiilikulu.
Koska sähkön markkinahinta vaihtelee tunneittain, kulutuksen ajoittumisella voi olla
merkittävä vaikutus sähkön todelliseen hankintahintaan.
Saman vuosikulutuksen omaavilla yrityksillä voi olla hyvin erilaiset profiilikulut
riippuen siitä, miten kulutus jakautuu vuoden, viikon ja vuorokauden eri ajankohtiin.
Miksi profiilikustannus on tärkeä?
Profiilikustannuksen merkitys on kasvanut viime vuosina merkittävästi.
Yhä useammissa yritysasiakkaiden sähkösopimuksissa kulutusprofiilin vaikutukset
näkyvät aiempaa selvemmin sähkön kokonaiskustannuksissa.
Tämän vuoksi energian kilpailutuksessa ei riitä pelkästään sähkön hinnan
tai myyntimarginaalin vertailu.
Myös asiakkaan oma kulutusrakenne vaikuttaa lopulliseen hankintahintaan.
Voiko profiilikustannusta arvioida?
Kyllä. Luotettava arviointi perustuu yleensä asiakkaan toteutuneeseen
tuntikohtaiseen kulutusdataan.
Mitä tarkemmat lähtötiedot ovat käytettävissä, sitä luotettavampia
kilpailutus- ja hankintalaskelmia voidaan tehdä.
Miksi profiilikustannus, kilpailutus ja sopimusrakenne liittyvät toisiinsa?
Yritysasiakkaan kokonaiskustannuksiin vaikuttavat samanaikaisesti:
- Markkinahinta
- Myyntimarginaali
- Suojausrakenne
- Aluehintaero
- Kulutusprofiili
- Mahdolliset profiilikustannukset
Tästä syystä pelkkä marginaalin tai energiahinnan vertaaminen ei yleensä riitä
luotettavaan tarjousvertailuun.
Kaksi näennäisesti samanhintaista tarjousta voivat sisältää hyvin erilaisen vastuun
esimerkiksi profiilikustannuksesta, aluehintariskeistä tai suojausten toteutustavasta.
Yritysasiakkaan kannalta olennaista on ymmärtää,
mitä tarjous todella sisältää ja mitkä kustannukset jäävät asiakkaan kannettavaksi.
Kulutusjousto ja energian varastointi
Sähköjärjestelmän muuttuessa kulutusjouston ja energian varastoinnin merkitys kasvaa jatkuvasti. Yritykset voivat hyödyntää niitä sekä energiakustannusten pienentämisessä että uusien markkinamahdollisuuksien hyödyntämisessä. Tässä luvussa tarkastellaan tärkeimpiä jousto- ja varastointiratkaisuja yritysasiakkaan näkökulmasta.
Mikä on kulutusjousto?
Kulutusjoustolla tarkoitetaan sähkönkulutuksen siirtämistä tai muuttamista
markkinatilanteen, sähkön hinnan tai sähköjärjestelmän tarpeiden perusteella.
Miksi kulutusjousto on tärkeää?
Tuuli- ja aurinkovoiman osuuden kasvaessa sähkön hintavaihtelut ovat lisääntyneet.
Kulutusjoustolla yritys voi pienentää energiakustannuksiaan sekä hyödyntää
markkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia.
Mitä kulutusjousto voi tarkoittaa yritykselle?
Yritys voi esimerkiksi:
- Siirtää kulutusta halvemmille tunneille
- Pienentää tehopiikkejä
- Osallistua reservimarkkinoille
- Hyödyntää akkuja tai ohjattavia kuormia
Tehopiikki
Tehopiikillä tarkoitetaan lyhytaikaista ajanjaksoa, jolloin sähkönkulutus
tai ottoteho nousee poikkeuksellisen korkeaksi.
Tehopiikkien hallinta voi pienentää verkkokustannuksia ja tehomaksuja.
Kysyntäjousto
Kysyntäjoustossa sähkönkäyttäjä muuttaa kulutustaan sähkön hinnan
tai sähköjärjestelmän tarpeiden mukaan.
Reservimarkkina
Reservimarkkinoilla hankitaan sähköjärjestelmän tasapainon ylläpitämiseen
tarvittavia reservejä.
Osa yrityksistä voi osallistua reservimarkkinoille joko suoraan
tai aggregaattorin kautta.
Akkuratkaisu
Akkujen avulla sähköä voidaan varastoida myöhempää käyttöä varten
tai hyödyntää erilaisilla markkinoilla.
Erityisesti teollisuus-, kiinteistö- ja datakeskusasiakkailla akuista on
muodostumassa merkittävä osa energianhallintaa.
Alkuperätakuu ja vihreä sähkö
Vastuullisuustavoitteet ja päästövähennykset ovat lisänneet kiinnostusta uusiutuvaan ja päästöttömään sähköön. Alkuperätakuujärjestelmän avulla sähkön käyttäjä voi varmentaa hankkimansa sähkön tuotantotavan. Tässä luvussa esitellään vihreään sähköön liittyvät keskeiset käsitteet ja niiden merkitys yrityksille.
Mitä on uusiutuva sähkö?
Uusiutuvalla sähköllä tarkoitetaan sähköä, joka on tuotettu uusiutuvilla
energialähteillä, kuten tuuli-, vesi-, aurinko- tai bioenergialla.
Monet yritykset hankkivat uusiutuvaa sähköä osana vastuullisuusohjelmiaan,
päästövähennystavoitteitaan sekä asiakkaiden ja sidosryhmien odotuksiin vastaamista.
Mitä on päästötön sähkö?
Päästöttömällä sähköllä tarkoitetaan yleensä sähköä, jonka tuotannossa ei synny
suoria fossiilisia hiilidioksidipäästöjä.
Esimerkiksi ydinvoima, tuulivoima ja vesivoima ovat tuotannoltaan päästöttömiä.
Päästötön sähkö ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin uusiutuva sähkö.
Mikä on alkuperätakuu (Guarantee of Origin)?
Alkuperätakuu on sähköinen todistus, jolla varmennetaan sähkön tuotantotapa
ja alkuperä.
Alkuperätakuiden avulla yritys voi osoittaa hankkineensa esimerkiksi
uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä.
Alkuperätakuu on erillinen tuote itse sähköenergiasta, ja sille muodostuu
markkinoilla oma hintansa.
Mitä alkuperätakuu ei tarkoita?
Alkuperätakuu ei tarkoita, että asiakkaan käyttämä sähkö olisi fyysisesti tullut
tietystä voimalaitoksesta.
Alkuperätakuujärjestelmän avulla osoitetaan, että vastaava sähkömäärä on tuotettu
ilmoitetulla tuotantotavalla.
Miten alkuperätakuun hinta muodostuu?
Alkuperätakuista perittävä kustannus vaihtelee markkinatilanteen,
tuotantomuodon ja kysynnän mukaan.
PPA-sopimukset (Power Purchase Agreement)
PPA-sopimukset ovat yleistyneet erityisesti suurten sähkönkäyttäjien ja uusiutuvan energiantuotannon hankkeiden keskuudessa. Ne tarjoavat mahdollisuuden pitkäaikaiseen hintavakauteen ja tukevat samalla uuden sähköntuotannon rakentamista. Tässä luvussa käydään läpi PPA-sopimusten toimintaperiaatteet ja yleisimmät toteutusmallit.
Mikä on PPA-sopimus?
PPA (Power Purchase Agreement) on pitkäaikainen sähkönostosopimus
sähköntuottajan ja sähkön ostajan välillä.
Sopimus tehdään usein 5-15 vuoden ajaksi, ja sen tarkoituksena on varmistaa
sähkön hinnan ennakoitavuus sekä tukea uuden sähköntuotannon rakentamista.
Miksi yritykset käyttävät PPA-sopimuksia?
PPA-sopimusten tavoitteena on parantaa kustannusten ennustettavuutta,
pienentää markkinahintojen vaihteluun liittyvää riskiä sekä mahdollistaa
pitkäjänteinen uusiutuvan energiantuotannon rahoittaminen.
Sekä sähkön ostaja että tuottaja hyötyvät pitkäaikaisesta näkyvyydestä
tuleviin kustannuksiin ja kassavirtoihin.
Fyysinen ja virtuaalinen PPA
PPA voidaan toteuttaa fyysisenä toimitussopimuksena tai taloudellisena eli
virtuaalisena sopimuksena.
Virtuaalisessa PPA-ratkaisussa varsinaista sähkötoimitusta ei tapahdu
suoraan osapuolten välillä.
Tase ja sähköjärjestelmän tasapaino
Sähköjärjestelmän toiminta perustuu siihen, että sähkön tuotanto ja kulutus ovat jatkuvasti tasapainossa. Tasehallinta, reservit ja säätömarkkinat muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla tämä tasapaino ylläpidetään kaikissa tilanteissa. Tässä luvussa tarkastellaan sähköjärjestelmän tasapainon kannalta keskeisiä käsitteitä ja toimijoita.
Mikä on tase?
Sähköjärjestelmässä tuotannon ja kulutuksen on oltava jatkuvasti tasapainossa.
Tätä tasapainoa kutsutaan taseeksi.
Sähköä voidaan varastoida esimerkiksi akuilla ja vesivoiman avulla,
mutta varastointikapasiteetti ei poista tarvetta ylläpitää tuotannon
ja kulutuksen tasapainoa.
Sähköjärjestelmän tasapainon ylläpitäminen on yksi sähkömarkkinoiden
keskeisistä tehtävistä.
Tasesähkö
Tasesähköä käytetään tilanteissa, joissa toteutunut tuotanto tai kulutus
poikkeaa ennakkoon ilmoitetusta suunnitelmasta.
Tasepoikkeamia syntyy esimerkiksi silloin, kun sähkönkulutus tai tuotanto
toteutuu ennustettua suurempana tai pienempänä.
Taseselvitys
Taseselvitys on prosessi, jossa toteutunutta tuotantoa ja kulutusta
verrataan ennakkoon ilmoitettuihin tietoihin.
Taseselvityksen perusteella määritetään markkinaosapuolten mahdolliset
tasepoikkeamat ja niistä aiheutuvat kustannukset.
Säätösähkömarkkina
Säätösähkömarkkinalla Fingrid ylläpitää sähköjärjestelmän hetkellistä tasapainoa.
Markkinalla aktivoidaan lisää tuotantoa tai vähennetään kulutusta silloin,
kun sähköjärjestelmä sitä tarvitsee.
Säätövoima
Säätövoimalla tarkoitetaan tuotantoa, kulutusta tai sähkövarastojen tehoa,
jota voidaan muuttaa sähköjärjestelmän tasapainon ylläpitämiseksi.
Säätökykyä voidaan tarjota esimerkiksi vesivoimalaitoksista, akuista
tai ohjattavista kulutuskohteista.
Yritykset voivat osallistua reservimarkkinoille esimerkiksi
teollisuuden kulutuskohteilla, sähkövarastoilla ja aggregoitujen
kokonaisuuksien kautta.
Tarjousalue
Tarjousalue on maantieteellinen alue, jolla muodostuu yhtenäinen markkinahinta.
Suomi muodostaa yhden tarjousalueen.
Pullonkaula
Pullonkaula syntyy, kun siirtokapasiteetti ei riitä siirtämään sähköä
alueelta toiselle.
Tämä aiheuttaa hintaeroja tarjousalueiden välille.
Kantaverkko
Kantaverkko on valtakunnallinen suurjännitteinen sähköverkko,
joka yhdistää sähköjärjestelmän tärkeimmät osat toisiinsa.
Suomessa kantaverkosta vastaa Fingrid.
Miksi tase on tärkeä yritysasiakkaalle?
Vaikka tasehallinta tapahtuu pääosin sähkömarkkinoiden taustalla,
sen vaikutukset näkyvät myös yritysasiakkaiden sähkönhankinnassa.
Tasekustannukset, tuotannon ja kulutuksen ennustettavuus sekä
kulutusjouston mahdollisuudet vaikuttavat osaltaan sähkön
hinnoitteluun ja markkinoiden toimintaan.
Markkinahintoihin vaikuttavat tekijät
Sähkön markkinahintaan vaikuttaa samanaikaisesti suuri joukko teknisiä, taloudellisia ja sääolosuhteisiin liittyviä tekijöitä. Hintataso voi muuttua nopeasti esimerkiksi tuotantotilanteen, kulutuksen, sääolosuhteiden tai polttoainemarkkinoiden seurauksena. Markkinoiden keskeisten ajureiden tunteminen auttaa ymmärtämään hintojen vaihtelua ja siihen liittyviä riskejä.
Mikä vaikuttaa sähkön markkinahintaan?
Sähkön markkinahinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan perusteella. Hintaan vaikuttavat samanaikaisesti useat tekijät, kuten sää, kulutus, tuotantokapasiteetti, polttoaineiden hinnat, päästöoikeuksien hinnat ja sähköverkon siirtokapasiteetti.
Sää ja lämpötila
Sää ja lämpötila vaikuttavat sekä sähkönkulutukseen että uusiutuvan
energiantuotannon määrään. Kylmät jaksot lisäävät tyypillisesti sähkön kysyntää, kun taas lämpimät
jaksot pienentävät sitä. Tuuli-, aurinko- ja vesivoiman tuotanto riippuu sää- ja luonnonolosuhteista.
Vesitilanne
Pohjoismaisten vesivarastojen määrä vaikuttaa vesivoiman
tuotantomahdollisuuksiin. Hyvä vesitilanne lisää tarjontaa ja tukee usein matalampaa hintatasoa.
Tuulivoimatuotanto
Runsas tuulivoimatuotanto laskee tyypillisesti sähkön markkinahintaa.
Pohjoismaissa tuulivoiman merkitys markkinahinnan muodostumisessa
on kasvanut voimakkaasti viime vuosina.
Ydinvoiman käyttöaste
Ydinvoimaloiden käytettävyys vaikuttaa merkittävästi Pohjoismaiden
sähkötarjontaan.
Suurten tuotantolaitosten huoltoseisokit tai häiriöt voivat lisätä
hintavaihtelua.
Polttoaineiden hinnat
Erityisesti maakaasun, hiilen ja biomassan hinnat vaikuttavat
sähköntuotannon kustannuksiin.
Vaikutus korostuu erityisesti Keski-Euroopan sähkömarkkinoilla.
Nykyään eurooppalaiset markkinat ovat hyvin tiukasti yhteydessä toisiinsa ja vaikutukset välittyvät myös Pohjoismaihin.
Päästöoikeudet (EUA)
Päästöoikeuksien hinnat vaikuttavat fossiilista tuotantoa hyödyntävien
voimalaitosten kustannuksiin.
Päästöoikeuden kallistuessa myös fossiilisen sähköntuotannon kustannukset kasvavat.
Geopolitiikka ja talouskehitys
Sähkömarkkinoihin vaikuttavat myös geopoliittinen tilanne, energiapolitiikka sekä maailman talouskehitys. Lyhyellä aikavälillä esimerkiksi konfliktit, polttoaineiden saatavuushäiriöt, tuotantolaitosten ongelmat tai siirtoyhteyksien rajoitteet voivat aiheuttaa voimakkaita hinnanmuutoksia. Pitkällä aikavälillä energia- ja ilmastopolitiikka, investoinnit tuotantokapasiteettiin sekä sähkön kysynnän kasvu ohjaavat markkinoiden rakenteellista kehitystä.
Siirtokapasiteetti
Sähkön siirtoyhteyksien käytettävyys vaikuttaa alueellisiin hintaeroihin.
Siirtoyhteyksien rajoitteet voivat nostaa tai laskea Suomen aluehintaa
suhteessa muihin markkina-alueisiin.
Kysyntä ja talouskehitys
Teollisuuden tuotanto, sähköistyminen, datakeskukset sekä yleinen
talouskehitys vaikuttavat sähkön kokonaiskysyntään.
Pitkällä aikavälillä kysynnän kasvu voi lisätä investointitarvetta
uuteen sähköntuotantoon ja verkkoinfrastruktuuriin.
Miksi markkinatekijöiden seuraaminen on tärkeää?
Markkinahintojen muutokset vaikuttavat suoraan yritysten energiakustannuksiin
sekä sähkönhankinnan ajoitukseen.
Markkinoiden keskeisten ajureiden ymmärtäminen auttaa arvioimaan hintariskejä
ja tekemään perustellumpia hankintapäätöksiä..
Yrityksen sähkönhankintaprosessi
Onnistunut sähkönhankinta perustuu huolelliseen valmisteluun, oikean hankintamallin valintaan ja tarjousten kokonaisvaltaiseen arviointiin. Prosessin tavoitteena on löytää yrityksen tarpeisiin parhaiten soveltuva ratkaisu sekä hallita energiakustannuksia pitkäjänteisesti. Tässä luvussa käydään läpi hankintaprosessin keskeiset vaiheet.
Miten sähkön kilpailutus etenee?
Yritysasiakkaan sähkönhankinta koostuu tyypillisesti seuraavista vaiheista:
- Kulutustietojen kerääminen
- Kulutusprofiilin analysointi
- Hankintamallin valinta
- Tarjouspyynnön laatiminen
- Tarjousten vertailu
- Sopimuksen solmiminen
- Markkinoiden seuranta ja mahdolliset suojauspäätökset
Kulutustietojen kerääminen
Kilpailutuksen lähtötietona tarvitaan yleensä vuosikulutus,
käyttöpaikkatiedot sekä kulutusprofiilia varten riittävän pitkä tuntisarja.
Kulutusprofiilin analysointi
Kulutusprofiilin analysoinnilla voidaan arvioida esimerkiksi
profiilikustannuksia, tehopiikkejä sekä eri sopimusmallien soveltuvuutta.
Hankintamallin valinta
Yrityksen tavoitteiden, riskinsietokyvyn ja kulutusrakenteen perusteella
valitaan tarkoituksenmukainen hankintamalli.
Tarjouspyyntö ja vertailu
Tarjouksia vertailtaessa on tärkeää tarkastella kokonaisuutta eikä
pelkästään energian hintaa tai myyntimarginaalia.
Vertailussa tulee huomioida myös sopimusehdot,
mahdolliset profiilikustannukset, aluehintariski
sekä muut kustannuskomponentit.
Sopimuksen solmiminen
Valitun toimittajan kanssa tehdään sähkönmyyntisopimus, jossa määritellään
muun muassa hinnoitteluperusteet, sopimuskausi ja mahdolliset
suojausperiaatteet.
Markkinoiden seuranta
Portfoliotyyppisissä hankintamalleissa markkinoita seurataan myös
sopimuskauden aikana ja tarvittaessa tehdään uusia hintakiinnityksiä
tai suojauspäätöksiä.
Miksi hankintaprosessi on tärkeä?
Huolellisesti toteutettu hankintaprosessi auttaa tunnistamaan asiakkaalle
sopivimman sopimusmallin, vähentämään kustannusriskejä sekä parantamaan
sähkönhankinnan ennustettavuutta.
Yritysasiakkaan näkökulmasta onnistunut sähkönhankinta perustuu sekä
markkinaymmärrykseen että oman kulutuksen tuntemiseen.
Tuntisarja
Tuntisarja on yksi tärkeimmistä tiedoista yrityksen sähkönkulutuksen analysoinnissa ja kilpailuttamisessa. Se kertoo, kuinka paljon sähköä käytetään eri ajankohtina, ja mahdollistaa kulutusprofiilin tarkemman tarkastelun. Mitä paremmin kulutustiedot tunnetaan, sitä tarkempia hankinta- ja kustannusarvioita voidaan tehdä.
Mikä on tuntisarja?
Tuntisarja tarkoittaa asiakkaan toteutunutta sähkönkulutusta tunti- tai varttitasolla.
Tuntisarjasta nähdään esimerkiksi:
- Kuinka paljon sähköä käytetään
- Milloin sähköä käytetään
- Miten kulutus vaihtelee vuoden aikana
- Miten kulutus jakautuu vuorokauden eri tunneille
Miksi tuntisarja on tärkeä kilpailutuksessa?
Tuntisarja on nykyaikaisen sähkön kilpailutuksen tärkeimpiä lähtötietoja.
Sen avulla voidaan:
- Analysoida kulutusprofiilia
- Arvioida profiilikuluja
- Vertailla erilaisia sopimusmalleja
- Pyytää tarkempia tarjouksia sähköyhtiöiltä
- Muodostaa luotettavampi kokonaiskuva hankintakustannuksista
Ilman tuntisarjaa osa kilpailutuksen lähtötiedoista perustuu oletuksiin eikä
asiakkaan todelliseen kulutuskäyttäytymiseen.
Miten tuntisarjan saa?
Asiakas voi pyytää tuntisarjan nykyiseltä sähkönmyyjältään tai
kulutustietoja tarjoavasta palvelusta.
Tuntisarja voidaan hankkia myös asiakkaan antamalla valtakirjalla.
Miksi tuntisarja kannattaa toimittaa heti kilpailutuksen alussa?
Mikäli tuntisarja on käytettävissä jo kilpailutuksen käynnistyessä:
- Kilpailutus voidaan aloittaa nopeammin
- Tarjouksista saadaan tarkempia
- Sopimusrakenteita voidaan arvioida paremmin
- Analyysien tarkkuus paranee
- Hallinnollinen työ vähenee
Tämä hyödyttää sekä asiakasta että kilpailutuksen toteuttajaa.
Sähkömarkkinoiden osapuolet
Sähkömarkkinat muodostuvat useista eri toimijoista, joilla kaikilla on oma tehtävänsä sähkön tuotannossa, siirrossa, myynnissä ja markkinoiden toiminnan varmistamisessa. Yritysasiakkaan sähkönhankintaan vaikuttavat suoraan tai välillisesti useat markkinaosapuolet. Tässä luvussa esitellään sähkömarkkinoiden tärkeimmät toimijat ja niiden roolit.
Sähkön tuottaja
Tuottaa sähköä esimerkiksi tuuli-, vesi-, ydin-, aurinko- tai lämpövoimalla.
Sähkönmyyjä
Myy sähköä yrityksille, yhteisöille ja kotitalouksille. Sähkönmyyjä vastaa asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesta sähkön toimittamisesta ja hinnoittelusta.
Verkkoyhtiö
Vastaa sähkön siirtämisestä asiakkaalle sekä sähköverkon ylläpidosta
omalla verkkoalueellaan.
Fingrid
Suomen kantaverkkoyhtiö, joka vastaa valtakunnallisen sähköjärjestelmän
toiminnasta ja sähkön tasapainosta Suomessa.
Tasevastaava
Markkinaosapuoli, joka vastaa siitä, että sähkön tuotanto ja kulutus ovat
tasapainossa sovitulla tavalla.
Loppukäyttäjä
Yritys, julkisyhteisö, taloyhtiö tai muu sähkön kuluttaja.
Keskeinen sanasto A–Ö
Sähkömarkkinoilla käytetään runsaasti käsitteitä ja lyhenteitä, joiden merkitys ei välttämättä ole tuttu kaikille sähkön käyttäjille. Sanaston tarkoituksena on toimia oppaan nopeana hakemistona ja helpottaa keskeisten termien ymmärtämistä. Se kokoaa yhteen tässä oppaassa käytetyt tärkeimmät sähkömarkkinoihin liittyvät käsitteet.
Aluehinta
Tietyn tarjousalueen toteutunut markkinahinta.
Aluehintaero (EPAD)
Aluehinnan ja systeemihinnan välinen erotus.
Avoin toimitus
Sähkömarkkinoiden toimitusmalli, jossa sähkönmyyjä vastaa asiakkaan
toteutuneen sähkönkulutuksen toimittamisesta riippumatta siitä,
miten sähkö on hankittu tai suojattu tukkumarkkinoilla.
Baseload
Johdannais- tai suojaustuote, joka kattaa toimitusjakson kaikki tunnit
tasaisella teholla ympäri vuorokauden.
Day-Ahead
Seuraavan päivän tuntihintojen markkina.
EPAD
Johdannaistuote, jolla voidaan suojata aluehintaeroa.
Euronext Clearing
Pohjoismaisten sähköjohdannaisten selvityksestä vastaava keskusvastapuoli.
Euronext Nord Pool Power Futures
Pohjoismaisten sähköjohdannaisten markkinapaikka.
Forward
Tulevalle ajanjaksolle tehtävä johdannaissopimus.
Futuuri
Standardoitu johdannaissopimus.
GWh (Gigawattitunti)
Energiayksikkö, joka vastaa 1 000 megawattituntia (MWh) tai
1 000 000 kilowattituntia (kWh).
Hintakiinnitys
Toimenpide, jolla sähkön tulevaa hintaa lukitaan etukäteen.
Intraday
Päiväetukäteiskaupan jälkeen käytävä sähkökauppa.
Kulutusennuste
Arvio asiakkaan tulevasta sähkönkulutuksesta.
Kulutusprofiili
Kuvaa, miten asiakkaan sähkönkulutus jakautuu vuoden, viikon
ja vuorokauden eri ajankohtiin.
MWh (Megawattitunti)
Energiayksikkö, joka vastaa 1 000 kilowattituntia (kWh).
Nord Pool
Pohjoismainen sähköpörssi.
Peakload
Johdannais- tai suojaustuote, joka kattaa ennalta määritellyn
toimitusjakson tietyn tuntijoukon.
Profiilikustannus eli profiilikulu
Asiakkaan kulutusrakenteen vaikutus sähkön hankintakustannuksiin.
Spot-hinta
Päiväetukäteismarkkinalla muodostuva tunti- tai varttikohtainen markkinahinta.
Suojausaste
Osuus tulevasta sähkönhankinnasta, jonka hinta on jo suojattu.
Sähköjohdannainen
Rahoitusinstrumentti sähkön hintariskin hallintaan.
Systeemihinta
Pohjoismaiden yhteinen viitehinta ilman alueellisia siirtorajoituksia.
Tase
Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino sähköjärjestelmässä.
Tehokiinnitys
Suojausmalli, jossa tietty tehovolyymi kiinnitetään jokaiselle
toimitusjakson tunnille.
Toimitusjakso
Ajanjakso, jolle sähkön toimitus tai hintasuojaus kohdistuu.
Tuntisarja
Historiallinen sähkönkulutus tuntitasolla.
Varttitase
15 minuutin taseselvitysjakso, jonka perusteella tuotannon ja kulutuksen
toteutuneita määriä sekä tasepoikkeamia selvitetään.
Varttihinta
Päiväetukäteismarkkinalla muodostuva sähkön markkinahinta
15 minuutin markkina-aikayksikölle.
Yhteenveto
Yrityksen sähkönhankinnassa tärkein kysymys ei ole
”mikä on halvin marginaali”, vaan
”miten sähkön hinta muodostuu juuri meidän sopimuksessamme”.
Kokonaiskustannuksiin vaikuttavat samanaikaisesti markkinahinta,
suojausrakenne, aluehintaero, kulutusprofiili,
mahdolliset profiilikustannukset sekä sopimusehdot.
Siksi onnistunut kilpailutus edellyttää muutakin kuin yksittäisten
hintakomponenttien vertailua.
Mitä paremmin yritys ymmärtää oman kulutuksensa,
käytettävän sopimusmallin ja tarjouksen todellisen sisällön,
sitä parempia ja pitkäjänteisempiä päätöksiä sähkönhankinnassa voidaan tehdä.
